Omavalvontasuunnitelma

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)

Palveluntuottaja

Yksityinen palvelujentuottaja
Nimi: Kaakon Hoivakaksikko Ay
Palveluntuottajan Y-tunnus: 3094788-7
Kunnan nimi: Virolahti
Kuntayhtymän nimi:
Sote-alueen nimi: Kymsote
Toimintayksikön nimi
Kaakon Hoivakaksikko Ay
Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen
Virolahti

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä
Ikääntyneet, liikuntarajoitteiset, veteraanit, lapsiperheet, omaishoitajat/-hoidettavat, muistisairaat

Toimintayksikön katuosoite
c/o Hämeenkyläntie 187
49900 Virolahti

Toimintayksikön vastaava esimies
Marjo Kukkonen
Puhelin: 050 5551668
Sähköposti: info@kaakonhoivakaksikko.fi

Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)
Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)

Palvelu, johon lupa on myönnetty
Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)

Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta

Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta

Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat
ei alihankintaa

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)

Toiminta-ajatus
Kaakon Hoivakaksikon toiminta-ajatus on tukea erilaisten asiakasryhmien kotona asumisen mahdollistamista yksilöllisesti, asiakkaan tarpeet huomioon ottaen. Toiminnassa pyritään tukemaan asiakkaan omaa toimintakykyä kuntouttavalla tavalla. Kaakon Hoivakaksikko tuottaa asiakkaan kotiin vietävää hoivaa ja kotiapupalvelua. Toiminta on alaa säätelevien lakien mukaista.

Arvot ja toimintaperiaatteet
Kaakon Hoivakaksikon arvoja ovat asiakaslähtöisyys, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja luot-tamuksellisten suhteiden luominen. Luottamus ja turvallisuuden tunne auttavat asiakkaitamme kotona pärjäämisessä. Toiminta on asiakkaan kuntoutumista tukevaa, mahdollisimman paljon yhdessä tekemistä. Asiakkaan tilanne huomioidaan kokonaisvaltaisesti ja toimintaa muutetaan tarpeiden muuttuessa. Kaakon Hoivakaksikko näkee tärkeänä myös omaisten tai muiden läheisten kanssa tehtävän yhteistyön ja yhteydenpidon, asiakkaan suostumuksella.

3 RISKINHALLINTA (4.1.3)

Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat
Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille.

Riskinhallinnan työnjako
Luettelo riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista
-Asiakkaan kanssa tehtävä työ tehdään siihen keskittyen, asia kerrallaan.
-Työskentely on kiireetöntä ja asiakkaantoimintakyvyn huomioivaa
-Työskentely-ympäristöä (asiakkaan koti) kartoitetaan jatkuvasti mahdollisia riskitekijöitä silmällä pitäen ja muuttuvat olosuhteet huomioiden (esim. matot, valaistus, esteettömyys, liukkaat pihatiet ja – rappu-set, sähkölaitteet yms.).
– Omassa työskentelyssä kiinnitetään huomiota omaan työturvallisuuteen mahdollisuuksien mukaan (mm. ergonomisesti oikeat työasennot, olosuhteisiin sopivat työvaatteet- ja jalkineet sekä aikataulutuk-seen kiireen välttämiseksi)

Riskien tunnistaminen
Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit?
Henkilökunta, Kaakon Hoivakaksikossa yrittäjät itse, kartoittavat kaikessa työssään mahdollisia riskitilan-teita ja epäkohtia, jotka saattavat aiheuttaa vaaratilanteita. Näistä keskustellaan yhdessä, asiakkaan/omaisten kanssa ja pyritään myös ennaltaehkäisemällä minimoimaan riskit.

Riskien käsitteleminen
Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan?
Kaakon Hoivakaksikossa käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti- tilanteet niin pian kuin mahdollista tapauksen käytyä. Asiasta keskustellaan yrityksen sisällä sekä asiakkaan ja omaisten kanssa ja syy, jonka vuoksi vaaratilanne on syntynyt, pyritään korjaamaan tai poistamaan mahdollisimman pian. Haitta-tapahtuma kirjataan ja vakavissa tapauksissa tehdään ilmoitus kunnan valvovalle viranomaiselle sekä ohjataan asiakasta ja/tai omaisia mahdollisten korvausten hakemisessa tapauskohtaisesti.

Korjaavat toimenpiteet
Esiin tulleet epäkohdat, laatupoikkeamat, läheltä piti- tilanteet ja haittatapahtumat käsitellään välittömästi ja pohditaan, mistä ko. asiat johtuivat. Saman tien pyritään tekemään tarpeelliset muutostyöt, jotta vastaavilta riskeiltä vältyttäisiin jatkossa. Esiin tulleet asiat ja niistä aiheutuneet toimenpiteet kirjataan Kaakon Hoivakaksikon omavalvontasuunnitelmaan.

Muutoksista ilmoittaminen
Kaikista riskeistä, riskitilanteista ja muutoksista keskustellaan yrittäjien kesken.

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)

Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?
Kaakon Hoivakaksikko Ay: n yrittäjät; Marjo Kukkonen ja Sari Ruponen

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:
Marjo Kukkonen, Hämeenkyläntie 187, 49900 Virolahti, p.050 5551 668

Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)
Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?
Omavalvontasuunnitelma käydään yrityksessä läpi vähintään kerran vuodessa. Päivityksiä tehdään tarpeen mukaan.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus
Kaakon Hoivakaksikon omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yrityksen nettisivuilla www.kaakonhoivakaksikko.fi

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)

4.2.1 Palvelutarpeen arviointi
Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan – mitä mittareita arvioinnissa käytetään?
Asiakkaan palvelun tarve arvioidaan keskustelemalla hänen sekä mahdollisuuksien mukaan myös omaisten kanssa. Asiakkaan oma näkemys omista voimavaroista on tärkeässä asemassa. Toimintakyvyn eri ulottuvuudet otetaan huomioon ( fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen) Lisäksi arvioidaan erilaisten riskitekijöiden vaikutusta toimintakykyyn ( ravitsemus, turvattomuus, sosiaaliset kontaktit, terveydentila yms.) Tarvittaessa voidaan tehdä Mini Mental- muistitesti.

Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin?
Hoito- ja palvelusuunnitelmaa ja – sopimusta tehtäessä mukana ovat sekä asiakas että omainen tai muu läheinen. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja hänen oma toimintakykynsä huomioidaan. Myös omaisten/läheisten näkemys otetaan huomioon ja pyritään tekemään hoito- ja palvelusuunnitelma, joka tukee asiakkaan omaa toimintakykyä ja kuntoutumista.

4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma
Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua asiakas/palvelusuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista.

Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?
Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan ja omaisten/läheisen kanssa. Mikäli omainen tai läheinen ei pääse paikalle, käydään hänen kanssaan muulla tavoin suunnitelman asiat lävitse. Asiakkaan oma näkemys huomioidaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ja kuntouttavaa näkökulmaa huomioiden. Kunkin asiakkaan kohdalla huomioidaan tämän yksilölliset tarpeet ja toimintakyky. Hoito- ja palvelusuunnitelman toteutumista seurataan aina asiakastilanteissa ja hoito- ja palvelusuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan ja toimintaa muutetaan muuttuvan toimintakyvyn mukaisesti.

Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti?
Henkilökuntaa ovat vain yrittäjät itse, eli molemmat yrittäjät pystyvät tutustumaan kaikkiin asiakkaisiin ja heidän hoito- ja palvelusuunnitelmiinsa ja toimimaan niiden mukaisesti.

4.2.2 Asiakkaan kohtelu

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
Asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan kaikessa työskentelyssä. Tämä näkyy esim. joustavuutena muuttaa käyntien sisältöä asiakkaalle sillä kertaa paremmin sopivalla tavalla. Asiakasta kuunnellaan ja hänen mielipiteensä otetaan huomioon. Asiakkaan asioista ei puhuta omaisten kanssa, ellei näin ole sovittu.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt
Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Jos rajoitustoimenpiteisiin joudutaan turvautumaan, on niille oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset.

Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan sekä asiakasta hoitavan lääkärin että omaisten ja läheisten kanssa ja ne kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Rajoittamistoimenpiteistä tehdään kirjaukset myös asiakastietoihin.

Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu?
Mikäli asiakkaan elämäntapa aiheuttaa riskin hänen turvallisuudelleen esim. asunnossa on huomattava palokuorma, voidaan tehdä ilmoitus paloviranomaisille, ellei asiakas ole suostuvainen kyseisen riskin pienentämiseen.

Asiakkaan asiallinen kohtelu
Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuoro-vaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan.

Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan?
Asiakastyötä tekevät vain yrittäjät itse ja näin varmistavat, että kaikki asiakkaat kohdataan tasapuolisesti ja asiallisesti

Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne?
Kyseiset tapaukset käsitellään niin, että kaikkia osapuolia kuullaan ja pyritään löytämään yhteinen rat-kaisumalli tai toimintatapa, jotta vastaavalta jatkossa vältyttäisiin.

4.2.3 Asiakkaan osallisuus

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen
Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä.

Palautteen kerääminen
Palautetta pyritään keräämään kaiken aikaa kyselemällä asiakkaalta ja hänen omaisiltaan toiminnan sujumisesta ja mahdollisista puutteista/ epäkohdista. Asiakkailta, joiden luona käydään säännöllisesti, kerätään kerran vuodessa kirjallista palautetta täytettävän lomakkeen muodossa. Myös omaiset huomioidaan tässä lomakkeessa.

Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä
Saatu palaute otetaan huomioon ja toimintaa kehitetään sen mukaisesti

4.2.4 Asiakkaan oikeusturva

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.

a) Muistutuksen vastaanottaja
Marjo Kukkonen, Kaakon Hoivakaksikko Ay, p.050 5555168

b) Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista
Heli Kulmala, Karhulan teollisuuspuisto, Pajatie 69, 48600 Kotka p.0407287313

c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista
Kuluttajaneuvonta p.029 505 3050

d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?
Käsitellään ja huomioidaan yrittäjien kesken/ tarvittaessa yhteistyötahojen kanssa ja mietitään korjaavia/ korvaavia ratkaisuja ja toimintamalleja

e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle
Kaakon Hoivakaksikko käsittelee muistutukset kolmen arkipäivän sisällä.

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)

4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen
Kaikessa toiminnassa pyritään näkemään asiakkaan kokonaisvaltainen hyvinvointi pääosassa. On tärkeää tietää ja huomioida asiakkaan taustat ja hänelle tyypillinen elämäntapa ja hyvinvointia tukevat asiat. Tärkeää on ottaa huomioon asiakkaan itsemääräämisoikeus ja sen kunnioittaminen. Tuetaan niitä asioita, jotka edistävät asiakkaan kuntoutumista ja hyvinvointia. Asiakasta kannustetaan pitämällä omaa toimintakykyä yllä tekemällä mahdollisimman paljon asioita itse, turvallisuusseikat huomioiden. Asiakkaan elämästä pyritään tekemään mahdollisimman paljon hänen ”omannäköistänsä” huolimatta sairaudesta tai vammasta.

b) Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen
Lapsia ja nuoria tuetaan löytämään mieleisiä harrastuksia ja tekemisiä, jotka tukevat hyvinvointia ja luovat hyviä kokemuksia ja vahvistavat itsetuntoa.

Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.

Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?
Seurantaa tehdään samalla, kun asiakkaan kanssa toimitaan. Toimintakyvyn säilymisestä tai edistymi-sestä annetaan asiakkaalle positiivista palautetta. Asiakkaan halutessa voidaan esim. kävelylenkeistä pitää kirjaa.

4.3.2 Ravitsemus

Asiakasta pyritään ohjaamaan terveellisiin ja ravitseviin ruokavalintoihin. Asiakkaan toiveita kysellään kaupasta tuotavien ruoka-aineiden suhteen ja tarvittaessa ohjataan ravitseviin valintoihin. Käynneillä asiakkaan ruokailun toteutumista seurataan mahdollisuuksien mukaan. Muistisairaan kanssa työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota ruokailuun. Myös omaisten kanssa keskustellaan oikeista ruokavalinnoista, mikäli tarpeen.

4.3.3 Hygieniakäytännöt

Hyvän hygieniatason turvaamiseksi käytetään esim. pesutilanteissa suojakäsineitä ja essuja. Ylläpitosii-vouksilla varmistetaan esim. jääkaapin ja ruoankäsittelypaikkojen hygienia. Valistetaan asiakkaita mm. käsien pesun tärkeydestä infektioiden torjunnassa.

4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito

Asiakkaita avustetaan pääsemään tarvittavaan hoitoon, mikäli aihetta tällaiseen käynneillä havaitaan. Asiassa toimitaan tilanteen vaatimalla tavalla. Äkillisen kuolematapauksen sattuessa soitetaan 112 ja toimitaan sieltä saatujen ohjeiden mukaan. Myös omaiselle ilmoitetaan tapahtuneesta.

b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?
Terveydentilaa ja toimintakykyä seurataan käynneillä hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovituila tavoilla. Muutoksiin reagoidaan esim. ottamalla yhteyttä muihin hoitaviin tahoihin kuten kotihoitoon tms.

4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa
Mahdollisuuksien mukaan ollaan yhteydessä muihin hoitaviin tahoihin

Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.)
Ei alihankintaa

7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa
Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia myös iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen.

Oman toiminnan jatkuvalla arvioinnilla pyritään huolehtimaan asiakasturvallisuudesta ja pitämään se laadukkaana. Toimintaympäristössä eli asiakkaan kotona huomattaviin turvallisuutta uhkaaviin asioihin puututaan ja ne pyritään poistamaan joko yhdessä asiakkaan, omaisten tai viranomaisten kanssa.

4.4.1 Henkilöstö

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne?
Kaakon Hoivakaksikon muodostavat kaksi lähihoitajayrittäjää

b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet?
Työt pyritään jakamaan yrittäjien kesken, ilman ulkopuolisia sijaisia

c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?
Asiakkaita otetaan maksimissaan sen verran, että työt pystytään hoitamaan laadukkaasti ja kiireettä.

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet?
Henkilöstöä ei ole tarve rekrytoida ainakaan tässä vaiheessa, kun yritys on aloittamassa toimintaansa

b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus?
katso kohta a)

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta
Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskoulut-tautuminen.

a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön ja omavalvonnan toteuttamiseen.
Yritys ei nyt toiminnan alussa ota ulkopuolisia työntekijöitä eikä opiskelijoita. Tarvittaessa päivitetään kohta tilanteen muuttuessa.

b)Miten henkilökunnan velvollisuus tehdä ilmoitus asiakkaan palveluun liittyvistä epäkohdista tai niiden uhista on järjestetty ja miten epäkohtailmoitukset käsitellään sekä tiedot siitä, miten korjaavat toimenpiteet toteutetaan yksikön omavalvonnassa (katso riskinhallinta). Katso kohta a)

c) Miten henkilökunnan täydennyskoulutus järjestetään?
Katso kohta a)

4.4.2 Toimitilat

Palvelu tapahtuu asiakkaan kotona. Yrityksellä ei ole erillisiä toimitiloja.

Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty?
Asiakasta avustetaan ylläpitosiivouksessa ja pyykkihuollossa asiakkaan omilla välineillä. Välineiden kunnosta vastaa asiakas itse/ omainen.

4.4.3 Teknologiset ratkaisut

Kaakon Hoivakaksikko ohjaa asiakasta turvalaitteen käytössä. Turvalaite esim. turvapuhelin testataan kerran kuukaudessa ja testauspäivämäärä merkitään laitteen lähettyville. Käynniltä poistuttaessa varmistetaan, että asiakkaalla on esim. turvaranneke ranteessaan.

Turva- ja kutsulaitteiden toimintavarmuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot?
Kaakon Hoivakaksikon yrittäjät Marjo Kukkonen p.050 5551668 ja Sari Ruponen p. 050 5551556 huolehtivat asiakkaidensa turvalaitteiden toimintakunnosta testaamalla niitä säännöllisesti. Muuten laitteiden toiminnasta vastaa niiden toimittaja. Hälytyksiin vastaa turvalaitesopimuksessa määritetty taho.

4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkei-ta, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Terveydenhuol-lon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettä-vää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa sairauden tai vamman diagnosointiin, ehkäisyyn, tark-kailuun, hoitoon, lievitykseen tai anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimukseen tai korvaamiseen. Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, haava-sidokset ym. vastaavat. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista.

Terveydenhuollon ammattimaista käyttäjää koskevat velvoitteet on määritelty laissa (24–26 §). Organisaation on nimettävä vas-tuuhenkilö, joka vastaa siitä, että yksikössä noudatetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Ammattimaisella käyttäjällä tarkoitetaan …

Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden ja terveydenhuollon laitteiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen?
Tarkistetaan laitteiden toimivuus ja kunto sekä ohjataan asiakasta oikeaoppiseen käyttöön. Mikäli havaitaan apuvälineiden tarvetta, niin autetaan asiakasta apuvälineen hankinnassa. Mikäli apuväline on rikki, pyritään saamaan uusi tilalle.

Miten varmistetaan, että terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista tehdään asianmukaiset vaaratilanneilmoitukset?
Vaaratilanneilmoitukset tehdään itse valvovalle viranomaiselle.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot
Sari Ruponen p.050 5551556, Marjo Kukkonen p.050 5551668

8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5)

a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?
Kaakon Hoivakaksikko noudattaa henkilötietojen käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä säilyttämällä manuaalisia henkilötietoja sisältäviä asiakirjoja lukollisessa tilassa rekisterinpitäjän kotitoimistossa ja sähköiset tiedostot ovat salasanasuojauksen takana. Tietoja eivät käsittele muut kuin yrittäjät itse.

b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?
Yrityksessä työskentelevät vain yrittäjät itse.

c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä?
Rekisteriseloste on nähtävillä yrityksen nettisivuilla; www.kaakonhoivakaksikko.fi

d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot
Sari Ruponen, Hevostie 10, 49900 Virolahti p.050 555 1556

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA
Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta.

Tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan eri lähteistä. Riskinhallin-nan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskin vakavuuden mukaan suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon.

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.
Paikka ja päiväys
Virolahti 27.12.2019

Allekirjoitus
Marjo Kukkonen